Äänestäjien kannatus

Torstai 25.2.2010 klo 21:57

 Toivo W. Maukonen                                            08.10.09

Lumppiokatu 3 As. 17

98100 Kemijärvi

Sdp : n Puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tarja Filatof.

 Asia : Mietteitä siitä miten menetimme äänestäjien kannatuksen ja mitä keinoja käyttäen demarit voivat saada äänestäjänsä takaisin ?Tähän meillä on keinoja vähän. Johon pienet näpertelyt ei auta.

 Kohta 1. Sos. dem. puolue menetti kannattajansa siten, kun puolue pyrki toimimaan nk. valtion hoitajana, eli sivuttiin malliksi kokoomuksen roolia.. Jonka avulla ei kuitenkaan tyhjä taskuna pystynyt luomaan uusia työpaikkoja, jota toimintaa varsinaiset työnantaja puolueet, Kepu ja Kokoomus aina vastustivat. Kuitenkin kokoomuksen, eli rahamiesten ja työnantaja puolueiden oli helppo vallata tämä Demareiden rakentama valtiojohtajan rooli idea itselleen, jota ei enää ollut vaikea muokata kokoomuksen vaalivoiton takaajaksi viime edusk. vaaleissa. Näin kokoomus, joka valtasi tämän valtiojohtajan roolin Demareilta, on onnistunut esiintymään vielä tänään Työtätekevien puolueena. . . . . onnistuuko tuo pitempään riippuu demareista ?

Kohta2. Tiedemiehet: On kulunut vain noin kolmekymmentä vuotta siitä, kun tiedemiehet kertoivat napa-alue jäiden sulamisen johtuvan siitä, kun maapallon ilmasto lämpenee  – alussa siitä ei haluttu puhua, eikä myötää todeksi. Nyt tapahtunut tunnustetaan ja teollistamista ajatellen se on pyritty ottamaan huomioon. Nyt taas helmikuussa 2009 tuli tiedemiesten esitys TV.ssä siitä, kuinka suuressa määrin esim. USA oli käyttänyt luonnonvaroja sotateollisuuden ym. korkean elintasonsa ylläpitämiseen ennen ko. talouskriisin puhkeamista. Tuo kulutus oli niin suurta, että USA:aan olisi pitänyt omistaa yksinään jo 4 :jän maapallon luonnonvarat, tuon kerskakulutuksen jatkamiseksi. Samassa yhteydessä tiedemiehet ilmoitti, että pienen Suomenkin, jos pidämme yllä tätä omaa kerska-kulutusta, olisi meidän omistettava jo yksin 1,5 maapallon luonnonvarat.

                      Näiden monien edellä esitettyjen asioiden valossa halutaan ilmaista, että äänestäjät luottavat nykyään enemmän tiedemiehiin kuin politiikkoihin. Ihmiset tietävät myös sen, että meneillään oleva taantuma ei ole samanlainen kuin edelliset, joita muistan jo – 30 luvulta, eli silloinen kriisi oli vastaan toisten dollaria. Nyky lamasta on alleviivaten huomautettava, että etupäässä koko teollinen maailma on saanut vastaansa luonnonvoimat, joka ei alistu noin vain ahneen ihmisen ryöstämäksi. Eli loppujen lopuksi, tässä ajassa ihmisen on pakko ottaa huomioon se, että luonto pystyy asettamaan ihminen järjestyksen pakkokeinoin, joka on tämän laman oikea osoite, eli luonto ei salli rapakoiden kaivamista sinne - tänne, eikä maaperän myrkkyjen esiin tonkimista savupiippujen pystyttämisen toivossa, joiden aika alkaa olla ohi, vaikka tätä poliitikot ei uskalla tunnustaa ja ahneilta liikemiehiltä puuttuu myöntämisen halu.

Kohta 3. Alussa oli kysymys jo siitä, millä vaaliteemoilla demarit voivat nostaa kannatustaan seuraavissa eduskunta valeissa - ja samalla todettiin että keinoja siihen on vähän?

                      Tällä hetkellä, kun käsillä on lama ja laman lisäksi kansan maksettavaksi on tehty  veroa maksavan takauksella niin suuri määrä velkaa, että sen maksajaksi joutuu meidän jälkeiset sukupolvetkin. – No niin. - Tästähän löytyi se vaaliteema niin pitkän kuin lyhyenkin ajan  vaaliteemaksi. Sillä nyt rohkealla ja näyttävällä demariaatteella olisi herätettävä ja koottava uurnille se Suomen suurin puolue -  puolue yli rajojen. Se rehellisin 70-80 pr0st:nen kansan osa, vaatimaan sitä, ettei lamasta ja velasta syntyviä velkoja ja laskuja hoideta sillä tavalla, miten porvaristo sen  haluaisi hoitaa, että leikattaisiin rahat sosiaali – terveys ja peruskoulu menoja supistamalla. Joka johtaisi siihen, ettei velkojen ja laskujen maksajaksi tulisi mukaan ahneita suuromistajia, eikä korkeapalkkaisia ministereitä, kansanedustajia,  eikä niitä lukemattomia muita suuripalkkaisia  virkamiehiä, joilla on älyttömään korkeat tulot, matkustus ja eläke edut. Näillä riveillä halutaan todistaa se, että laman ja yhteisen velan maksajiksi löytyy paljonkin leikattavia kohteita sieltä kansan osamme yläkerrasta näihin lamatalkoisiin, ettei vähäosaisen kansanosan elinoloja ole pakko teloittaa.

 Lopuksi. Rohkenen pyytää Teitä arvon puheenjohtajat, että vastaisitte minulle muutaman sanan mielipide kirjeellä siihen, löytyykö tästä VAALITEEMA ajatuksestani käyttöä Demareille ensi Eduskuntavaaleja ajatellen. – Huom: - keinoja on vähän ja pikku näpertelyt eivät auta.

 Jakelu : Jutta Urpilainen

              Tarja Filatof                                Emeriitus terveisin

                     

    

 

 

 

 

 

 

 

                                           

 

 

   

Metsästys asia

Torstai 25.2.2010 klo 21:54

 

 Metsästys asia

 Onko Hirvi vahinkoeläin yksityis-maanomistajalle ?

 Ohessa lehtitiedot. Esim. Yksityismaat Kemijärven kaupunki.

 Kemijärven yksityis-mailta, siis  `M Seurat^, kaadettiin v -09 yht. 814 Hirveä. Kun näiden keskipainoksi lasketaan vakka vain n. 165 kg. per kpl. niin yksitysmaat saivat näistä Valtiolle kuuluvista Hirvistä lihaa yht. 134310 kg. Jonka vähittäis-kaupan  mukaan voidaan laskea haarukkaan n. 25 eur. per kg. oheisesta kaupan hinnastosta. Joten laskelma osoittaa. että esim. Kemijärven yksityismaat saivat v. 09 lihaa 134310 kg. kaatamistaan Hirvistä. Näin tämä 134310 kg. x 25 euron per kg. on euroina huomattavan suuri, eli kokonaista  3357750 euron hyödyn näistä valtion Hirvillä. Tämän laskelman mukaan yhden Hirven hinta hyöty näyttää olevan 4125 eur. per. kpl. Kun tästä miinustetaan vain 125 eur. per Hirvi, joka on kaatolupamaksu eläintä kohti, niin näiden lehtien mukaan loppuhyödyksi näistä 814 valtion  Hirvistä jäi maanomistajille vielä puhtaana käteen 3255000 euron hyöty . Ja vaikka v. 2009 saivat Valtion Hirvistä näinkin suuren hyödyn, niin nyt Sanomalehti Kotikymppi mukaan ovat vaatimassa vielä 189260 eur. korvaiksia nk. Hirvituhoista, eli ei ahneudella ole rajaa, kun näinkin suuren hyödyn jälkeen vaaditaan vielä lisämaksua yhteisistä varoista.

 Olisi toivottavaa, että jo vaalityön vuoksi Sos.Dem. puolueessa muistettaisiin tämä, että juuri metsästys, kalastus ja marjastus ovat jo vuosituhansien ajan kuuluneet kuin sosiaalisena etuna vähäosaisen Suomalaisen eduiksi, joista edelleenkin on pidettävä lujasti kiinni.

 

 Kemijärvellä     16.02.10

                                           Toivo W. Maukonen

 

Ken metsältä tulevi ?

Torstai 25.2.2010 klo 21:52

Ken metsältä tulevi ?

 

 Sanomalehti Lapin kansa julkaisi 05.01.-10 Voitto Ravaskan asiallisen ja pontevan  kirjoituksen ^Näinköhän metsään menevi^  jossa hän katsasti metsähallituksen ja matkailumiesten tämän hetken utopistista ja sala-ahneuden keskeistä yhteispeliä. Tästä pelistä on vilautettu jo aiemmin itsensä puuhamiesten taholta ja toivottu, että asiassa päästäisiin seuraavanlaiseen ratkaisuun - eli : Että Metsähallituksen hallinnassa olevien metsästysmaiden koko riistakiintiöstä on korvamerkittävä matkailumiesten hallinnoitavaksi, siis myytäväksi  – ei enempää eikä vähempää – kuin puolikas koko Metsähallituksen riistakiintiöstä, eikö tällainen ole törkeä vaatimus ? Tällaisen lupamäärän M-hallitus haluaisi siirtää suoraan matkailumiesten käyttöön niitä nk. -  jalostuneita metsästäjiä varten. Jotta näille metsään talutetuille voitaisiin taata se ilo ja onnen potku, että nämä saisivat tappaa ihan ilokseen, eikä jokapäiväisen leivän jatkoksi, kuten nykyisin on laita monen maattoman osa Suomessa. Nyt, kun tämä M- hallituksen ja Matkailun utopistinen yhteispelin tavoite on, - saada neuvottelemalla lupa, siirtää nämä veronmaksajan eli valtion moni kymmen vuotiset Riistanhoitotyön tulokset, riistaluvat + itse riistan, jotka kaikki ovat valtion omaisuutta, pois käsistään Matkailun markkinoitavaksi niille, jotka voivat riistaluvista maksaa suuremman hinnan. Tällainen valtion varojen siirtäminen keinottelijoille ja maattomien oikeuksien polkeminen on estettävä.

Tällä hetkellä tästä liikemiesten puuhastelusta ja sen lopputuloksen annista ei tiedetä tarkemmin, sillä tätä muutoskokonaisuutta on pyritty valmistelemaan hyvin salassa. Kuitenkin jos entiset merkit pitävät paikkansa, niin tämän kaltaisten muutosten tarve on esitetty niin monien syiden summana, että maaton metsästäjä on tässä se osapuoli, jonka oikeutta metsästykseen vaikeutetaan. On ilman muuta selvä asia, jos metsästysluvat pannan kahtia, kuten on esitetty, niin kuka pakotetaan ottamaan osalleen esim. sen riistalajin, jolla ei ole juuri merkitystä, eli maalinnut, joita metsässä ei ole ollut pitkään aikaan. Kuitenkin se on varmaa, että muutosta halajavat haluavat toimia lupien myyntijaossa siihen suuntaan, että matkailun kautta saa luvat helpoimmin suurriistan, kuten Hirvien, Karhujen ym. mahtavien eläinten ampumiseen. Sillä ei matkailua kiinnosta pienriistaa ampuvien miesten kanssa puuhastelu, vaan suureen riistaan ja suureen meininkiin ollaan nyt pyrkimässä.

  On ilman muuta arvattavissa, että tuo oikeuden muutosta ajava taho ei jätä painostamatta myöskään päättäjiä puolelleen, - kun sanovat, että mitä ne kaikki luvilla tekevät, nehän metsästää kuitenkin omin luvin, -siis salaa. Niin nyt salametsästyksen torjumiseksi löytyy ratkaisu sillä tavalla, kun myymme arvoriistan,  Hirvien, Karhujen ym. metsästys lupia matkailun kautta nk.lle jalostuneille metsästäjille - siis sivistyneille ja hyvin rehellisille rahamies asiakkaille. Joten saapas nähdä, kuinka näillä muutos mainoksin markkinat menestyvät, sillä maattomien oikeuksia ollaan polkemassa nyt rajusti. Lisäksi on merkille pantava se seikka, kuinka muutosta ajavien taholta on informoitu talousmiehiä puolelleen näkemyksellä, kuinka suurista, jopa kymmeniin miljooniin nousevista euro tuloista on kaiken kaikkiaan tässä kysymys, monen muun tässä luetellun lisäksi. 

 

Metsähallitukselle

 

Voiko M-hallituksen Ylin johtoporras myöntää nämä seuraavat asiakohdat todeksi, että nk. valtion maaomistus on metsähallituksen hallinnassa, mutta Suomen kansa on tässä isäntä sen nojalla, että kansalaisten verorahoilla on maksettu metsähallituksen menoja niin, että tällä isännän päätöksellä on rakennettu ja maksettu Lappiin mm. nk. Kekkosen kansallispuisto ja maksettu rahalla sen vartiointi. Tämän lisäksi on rakennettu lukumääräisesti paljon kämppiä ja pitkospuita isännän omasta puutavarasta. Joten veronmaksajina ja maattomina metsästäjinä emme ole velassa metsähallitukselle, jonka johdosta meidät metsästäjinä haluttaisiin siirtää syrjään.  Näiden lisäksi olemme maksaneet valtion maa-alueilla tehdyt ojitukset, autettu metsänkasvua istutuksin, joihin tarvittavat taimet on ostettu valtiolle yksityis-tarhoiltakin. Näiden lisäksi yhteistä kansallisomaisuutta on käytetty M-hallituksen toimesta vähemmän tarpeellisten teiden rakentamiseen, kun erämaita on halkaistu liiallisesti moottori-liikenmettä varten. Jonka tiestön johdosta jalkaisin kulkeva, se tosi matkailija menettää juuri sen mitä on tullut etsimään, siis sitä oikeata tiettömän erämaan antamaa tunnelmaa.

Sitten uuteen asiaan. Jos jonkin tahon kyky-ihmisten mielestä näiden asioiden penkominen näin kautta kantapään miesten puuhana tuntuu liian mahtipontiselle, niin nyt halutaan osoittaa todeksi se, ettei maaton Suomalainen metsästäjä ja veronmaksaja, ole velkaa matkailulle eikä M-hallitukselle mistään asiasta, jonka vuoksi meidän ei ole pakko noin vain, kuin velkaisen, hyväksyä silmät ummessa nyt näiden kolmen osakkaan liian hämärät puuhastelut. Joten asiasta sen hämäryyden vuoksi on asiallista kysyä, mikä syyn vuoksi tai asian nojalla M-hallituksen pitäisi luopua metsästyslupien myynnistä, siis rahallisesta tuotosta. Jonka seurauksena valtion omaisuutta siirtyisi noin vain niille matkailun ympärillä pyöriville, hämärästi häärivien liikemiesten käsiin, -jo heti puolet riistakiintiöstä, kuten ovat esittäneet. Nyt tässä vaiheessa on syytä ihmetellä ja kysyä, miksi valtion omaisuuden hoitamisessa täytyisi olla näin monimutkainen meininki, Huomio  ellei jokin uusi hiljainen taho siellä taustalla, pyri hyötymään näiden valtion maiden metsästyslupien avulla ?

 Suomen metsästyslaki sanoo -  joka on maksanut nk. Riistahoitomaksun, saa metsästysluvan ainakin valtionmaille. Ja aikoinaan, kun metsästyslakia sorvattiin, sovittiin, että maksetaan valtion verovaroista  Riistanhoitamiseksi tukea, jonka tuen myöntämisellä valtio takasi maattomaille oikeuden metsästämiseen. Joten, kun asia on näin, että valtion varoista on maksettu jo kymmenien vuosien ajan tätä Riistanhoito tukea maattoman hyväksi, niin on oikeuden mukaista katsoa asia edelleen niin, että tuo verovelvollisten jo kymmenien vuosien aikana maksama on jo Riistanhoidon tukimaksua, siis selvä ennakko-sijoitus maattoman metsästysoikeuden edelleen jatkamiseksi. Näin löytyy asiakohtia, kun aiotaan puolustaa veronsa maksaneiden ja maattomien oikeuksia, joita liikemiehet pyrkivät mitätöimän.

    

Sitten muutama sana nk. Suomen suurpedoista. Tämä käynnissä oleva mylläkkä paljastaa myös sen. mihin peto-suojelulla on pyritty Suomessa. No kas -  kun  suurpedon, kuten Karhun, Suden, Ahman ja Ilveksen lisäämisellä Suomen metsiin on ollutkin kaupallinen tarkoitus. Sillä nykyisillä tavoilla näiden petojen tappaminen on tehtävänä erittäin helppo työ, joka vuoksi näiden tappoluvat menisivät hyvin kaupaksi. Seuraavaksi kuitenkin arvio, että lupia ei saada kovin hyvin kaupaksi, ellei myyjä järjestä Moottorikelkan ja Mönkijän käyttölupaa, niin ei  rahakkaat näitä lupia osta. Mukana on siis kiristystä. Sillä ilman näitä välineitä ei ampujia, näitä jalostuneita saada valmiille ampumapaikalle metsään, eikä laukauksen jälkeen metsästä pois.

Tämän tyylisten petolupien siirtäminen noin vain matkailun markkinoitavaksi ja sitä kautta pois maattoman metsästäjän ulottuvilta, on asiana ristiriitainen siksi, kun maaton metsästäjä + veronmaksaja ovat maksaneet jo 10:niä vuosia pedoista Riistanhoitomaksua, eli nk. petokorvaukset em. Porotaloudelle. Niin – pyrkivätkö  hämärämiehet sellaiseen tulokseen, että kansalaiset maksavat monikymmen miljoonaiset petojen ruokinta laskut edelleen vuosittain ja, että eliitti on siellä se, joka kerää rahat ja metsästää valmiiksi ruokitut pedot ? Eihän tällaista voi, eikä saa hyväksyä.

Sitten kysymys siitä, jos ja kun moott. maastoajoneuvojen käyttö lisääntyisi valtionmetsissä, niin kuka korvaa näiden aiheuttamat taimistotuhot. Sillä ainakin asiantuntijoiden tutkimustieto tuhosta on tässä : Jos Moottori kelkalla ajetaan metsässä yksi tunti, niin näinkin lyhyen ajan sisällä tuo kelkkailu tuhoaa noin 400 puun tainta. Johon samaan tuholuokkaan päästään Mönkijälläkin. Mitä mieltä veronmaksaja on em. tuhojen korvaajasta ?

 

 0makohtaisia kokemuksia turvallisuudesta.

                                  

                 Tätä edellä kuvatun kaltaista, siis jalostuneille metsästäjille tarkoitettua toimintaa yritettiin saada pystyyn jo aiemminkin, erään paikallisen Kemijärveläisen matkailunpisteen toimesta, siitäkin huolimatta, vaikka paikallisten asukkaiden ja metsästäjien toimesta tätä vastustettiinkin voimakkaasti. Niin vastustuksesta huolimatta näitä ko. metsästäjiä tänne sitten eräänä syksynä saapuikin. Näiden ilmoitettiin liikkuvan paikallisen oppaan ohjauksessa valtion mailla.

                 Elettiin syksyä, joka käynnisti yht-aikaa niin marjastuksen kuin metsästyksenkin, eli näistä syistä metsässä  liikkui paljon ihmisiä. Näiden molempien, siis marjastus ja linnustus mielessä olin pysähtynyt metsä-autotien varteen. Jo tulomatkalla ihmettelin metsä-autotien tyhjyyttä, ei ihmisiä eikä  autoja, olin täällä yksin. Kävelin koirineni tieltä metsän ehkä n. 100 m. matkan, kun  pamahti laukaus, jonka sai koiran valittamaan. Koiraani oli ammuttu. Huusin metsään - Tulkaa kertomaan miksi ammuitte koiraa, ei vastausta. Tämän vastauksen puuttumisen vuoksi juoksin autolle, hakeakseni poliisia paikalle. Nyt poliisin ollessa paikalla, ilmestyi metsästä mies, joka lappoi kiireesti tukun satasia taskustaan joita aivan turhaan ojensi tuolle poliisille, eikä minulle, vaikka tiesi minut tuon haavoitetun koiran omistajaksi. Ja korvauksen johdosta syntyi kova taistelu, että jos ette suostu tekemään korvaussopimusta, niin Nimismies määrää Teille Suomesta poistumiseen kiellon. Kuitenkin näiden hikisten puuhien jälkeen, ennätti kulua vielä monta kuukautta siihen hetkeen, kun sain vaatimani rahakorvauksen tililleni. 

                 Tästä äsken kerrotusta ennätti kulua ehkä viikko tai kaksi, niin Kemijärvellä tiedettiin, että nk. Vilmankairaan oli kadonnut suomalaisen oppaan ohjauksessa liikkunut ulkomaalaisten metsästäjien ryhmä. Ja vaikka näitä etsittiin Kissojen ja Koirien avulla, niin niihin ei saatu yhteyttä, jota vaikeutti sadepilvinen sääkin. Tämän porukan eksymisen päivämäärästä ja harhailun kesto ajasta, siis päivistä on olemassa ehkä viranomaisten merkintöjäkin. Tämä etsintä puuha ei tuonut  ennen tulosta, kuin vasta sen jälkeen, kun etsintöihin saatiin mukaan Helikopteri. Tämän tähystyksellä todettiin, että on sittenkin metsästäjiä onnistanut hyvin, kun saalista on saatu niin paljon, että sitä pitää kantaa jo neljänkin miehen voimin. Ja tulihan tuo onnellinen porukka lopuksi sille paikalle, josta nämä löydettiin, mutta tuo mitä metsästä oli miehissä kannettu, olikin omien kavereiden vahingossa ampumalla haavoitettu mies. Tästä nk. Vilmankairan pelastus operaation kustannuksista kulki tieto, jonka mukaan se kohosi 30000  markkaa.

 

                 Nyt lopuksi mietteitä siitä, miten voi käydä, jos matkailu pisteisiin saisi tuoda yht aikaa monta kymmeniä ampuma-asetta ja liikkua sieltä ostettujen metsästys-lupien myötä Hotellin ja metsän väliä ? Kun otetaan huomioon se, että näissä ympyröissä liikkuu, niin alkoholia, huumeita kuin krapulaisiakin, niin tuntuisiko Hotellissa olo turvallista jos näiden aineiden nauttijoilla on aseetkin  mukana. Kysyä voidaan sitäkin, onko metsässä liikkuminen, retkeily, marjastus ym. enää kenellekään tarpeeksi turvallista, jos siellä liikkuu aseineen näitä aineita nauttineita hörhöjä ? Sillä on olemassa sellainen vaara, että marjastus-aennossa pyllöttävä muori voi saada pyssyn paukun suoraan synnytystauluunsa, sillä huom. kun ihminen on marjastus asennossa, se muistuttaa suuresti Karhua.     

                

Kemijärvellä 25.01.10

                     Toivo W. Maukonen